Pakkasta mukavat parikymmentä ja lunta kolmisenkymmentä senttiä. Niin on siis ison pellon treenit treenattu hetkeksi.
Pip:n kanssa kuitenkin jokusia treenejä on saatu aikaiseksi auratussa pikkuaitauksessa. Pari viimeistä treeniä on lähtenyt sujumaan jo melko kivasti. Koira on selvästi rentoutunut ja paimentaa nyt ihan kivalla fiiliksellä. Liinaa en ole enää käyttänyt.
Lampaatkin ovat joko kesyyntyneet tai rupeavat pikkuhiljaa uskomaan, että tuo pistävä-katseinen olento ei kenties olekaan peto, joka syö meidät kohta. Nyt pystyvät jo pysymään ajoittain keskellä aitausta, eivätkä vain juokse aidasta aitaan, kuten alussa.
Tällä hetkellä näyttäisi, että Pip on vahvasti ajava koira hyvillä flänkeillä. Vielä flänkit ei tule joka kerta hyvinä, koska ote lampaisiin on sen verran kova, että ei malta päästää niistä irti kaarelle lähtiessä, mutta jo nyt väläyttelee ajoittain oikein hyviä pätkiä. No, niinhän se Mossekin sanoi, että sillä on kova paimeninto ja hyvät liikkeet.
Nina kävi tänään katsomassa treenejä ja taas tuli selvät sävelet, miten edetä. On tämä treenaaminen niin helppoa, kun tekee vain niin kuin Nina sanoo. :) Kiitoksia koutsille taas hyvistä huomioista!
Muutenkin olen ruvennut tykkäämään Pip:stä oikein paljon. Se on paimennuksen ulkopuolellakin mukavan oloinen koira. Se on rauhoittunut paljon jo näin lyhyessä ajassa. Sisällä ylimääräinen vouhkaaminen on jäänyt ja nyt se monesti vain makoilee jossain sopivassa paikassa. Ihan Spotin veroinen se ei kuitenkaan vielä rauhallisuudessaan ole ja tuskin tulee olemaankaan. :)
Sillain on myös kiva huomata, että täysin tarhakoiran elämää viettänyt koira on noin tasapainoinen uusissa tilanteissa. Sosiaalisuus on myös iso etu. Jouluna siskoni superenergiapakkaus, 10kk lapinkoirauros, Hiski oli meillä hetken hoidossa ja Pip otti vieraan uroksen todella hyvin. Tuolla ne kaikki urokset olivat samassa koiratarhassa ja mitään erimielisyyksiä ei tullut. Totta kai vanhemmat urokset Spot ja Pip kertoivat nuorukaiselle, että selkään ei hypitä ja muutenkin saat olla hiukan rauhallisemmin, mutta sen lisäksi kaikki toiminta meni ihan oppikirjan mukaan.
Joulupäivinä Pip:llä kävi kiva Just-narttu kylässä. Just on Suomen Agilityvalio ja kuuleman mukaan erittäin pidetty agilitypiireissä. Aktiivista koiraa hakeville lisätietoja löytyy täältä.
Kun pakkanen piti meidät sisätiloissa, niin aloitimme paremman tekemisen puutteessa eteisen tapetoinnin ja maalauksen. Tapettirulla on tuossa jo odottanut pari kuukautta. Kuinka ihmeessä Nina saa mut aina jymäytettyä näihin juttuihin. :)
-Pete
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti