11.9.1999 - 19.8.2010

Tending Magic Maker

"Tepsu"

.

Viime torstaina jouduimme yllättäen tekemään vaikean päätöksen ja antamaan Tepsun, vanhimman koiramme, nukkua pois. Tepsulla oli ollut jo jonkin aikaa yskää. Röntgenkuvissa todettiin keuhkot, sydän ja henkitorven olivan kunnossa. Verikokeista selvisi jotain pientä fibaa, johon lääkäri kertoi hoidoksi auttavan pitkän kortisonikuurin. Kun tulimme Skotlannista päätimme aloittaa kortisonikuurin. Tepsu meni kuurin aikana päivä päivältä vetämättömämmäksi, kun sitten tiistaina kuudentena päivänä töistä tullessa päätimme, ettemme anna illalla enää kortisonia. Nina soitti aamulla eläinlääkärille, joka halusikin nähdä Tepsun vielä samana iltana. Keskiviikkoiltana lääkärissä Tepsulla todettiin olevan sokeritauti. Tepsu nesteytettiin ja sovimme, että vien sen aamulla takaisin koko päiväksi lisätutkimuksiin ja nesteytykseen. Samalla oli tarkoitus aloittaa insuliinihoito. Lisätutkimuksissa torstaina kuitenkin selvisi vielä, että Tepsulla oli myös haimatulehdus. Samalla myös laskettiin, että viimeisestä juoksusta oli tasan 2 kuukautta, jonka johdosta hormonitoiminta aiheutti vielä insuliinitasapainolle lisähaastetta.

.

Tässä vaiheessa vaivoja rupesi jo olemaan sen verran, että eläinlääkäri konsultoi YES:iin (Yliopistollinen eläinsairaala, Helsingissä), josta kehotettiin toimittamaan Tepsu sinne teholle 24h/vrk hoitoon. Tilanne oli kuitenkin sen verran paha, että sieltäkään ei uskallettu luvata mitään varmuutta paranemisesta. Haimatulehdukseen hoito on kuulemma agressiivinen nesteytys ja kipulääkitys, kunnes tilanne rupeaa rauhoittumaan. Haimatulehdus, sokeritauti ja valeraskausaika (2 kk juoksusta) ovat kaikki sidoksissa toisiinsa ja kun nämä kaikki ovat yhtäaikaa, niin niiden hoito ei ole kovin helppoa.

.

Mikäli Tepsu olisi selvinnyt näistä, niin edessä olisi ollut kohdun poisto (hormonitasapainon vakiinnuttamiseksi, jolloin insuliinitasapaino olisi ollut helpompi hallita) ja toisen anaalirauhasen poisto (toistuvia fisteliooseja). Lisäksi vielä sitten se yskiminen, joka piti hoitaa kortisonilla, joka laukaisu sokeritaudin, joten sitä tuskin olisi ainakaan jatkettu. :( Painoa Tepsu menetti viikossa 4 kg.

.

Näillä taustatiedoilla Tepsun kunto huomioiden totesimme, että Tepsu oli elänyt lähes 11 vuotta tervettä ja hyvää elämää ja nyt oli meidän tehtävä osamme, eli antaa sen lähteä arvokkaasti mahdollisimman vähillä tuskilla ja kivuilla. Päätös ei silti ollut helppo. :(

.

Tepsun ansiosta meillä on nyt useampi bordercollie. Tepsun ansiosta meillä on nyt lampaita ja asumme maatilalla. Tepsu oli meidän ensimmäinen bordercollie, joka näytti kaikki tämän rodun parhaat puolet. Se oli rauhallinen ja sosiaalinen perhekoira, luja ja itsenäinen työkoira, täysillä kaikkensa antava kisakoira. Tepsu oli Suomen Tottelevaisuus - ja Käyttövalio, ja se voitti palveluskoirien hakukokeesta SM-pronssia vuonna 2006. Tepsu kuului myös Suomen palveluskoirien maajoukkueeseen (NOM). Tepsu suoritti hyväksytysti myös paimennuksen perusradan.

Eikä vähimpänä Tepsulla on kaksi pentuetta, yhteensä 14 pentua, jotka ovat kunniakkaasti jatkaneet Tepsun hyviä ominaisuuksia saavuttaen kisakentillä uskomattomia tuloksia. Pennuilla on jo nyt yhteensä 14 valion arvoa ja useita arvokisamitaleita niin Suomesta kuin ulkomailta, vaikka jälkimmäinen pentue on vasta 2,5 vuotiaita.

Ei siis ihme, että Tepsu jätti ison loven koiralaumaamme.

.

Lopuksi vielä lyhyt kuvakollaasi Tepsusta.

.

Jako ja häkitys malliksi

Tässä malliksi Skotlannista Jako ja Häkitys.

Huomatkaa jaossa, kuinka ohjaaja näyttää koiralle, mitkä kaksi otetaan ja koira hoitaa sen jälkeen juuri ne kaksi, kun ohjaaja samalla hoitaa kolme muuta toiseen suuntaan. Juuri niin kuin se teoriassa pitäisikin mennä. 10+10p tuomareilta.

Häkityksessä on hieno katsella, kun koira itsenäisesti hoitaa oman osansa samalla, kun ohjaaja hoitaa oman roolinsa. Nuo lampaat, kun eivät häkkiin haluaisi mistään hinnasta ja ovat suhteellisen vikkeliä, niin onnistuakseen häkittämään nämä on koiran toimittava ilman ohjaajan käskyjä, muuten ollaan armotta myöhässä. Huomatkaa myös, kun lampaat ovat häkissä, niin mikä on koiran reaktio. 9+9p tuomareilta.

Valitettavasti videokameraa ei mukana ollut, vaan nämä on kuvattu valokuvakameralla, jolloin kuvan laatu ei päätä huimaa, mutta asian saa selvillä kuitenkin.

Roolissa Bobby Dalziel ja Joe (Pip:n isä)

-Pete

No niin, Skotlannista on kotiuduttu tänään ja tässä kuvasatoa Scottish Nationaleista (skotlannin mestaruuskisat), jossa valitaan Skotlannin maajoukkue Internationaliin sekä ens vuoden MM:iin.

Olimme siellä toisena kisapäivänä. Rata oli kooltaan normaali suomalainen kolmosen rata. Tosin lampaat olivat "aavistuksen" vikkelämpiä kuin mitä Suomessa on totuttu ja nämä lampaat olivat kuulemma todella hyviä, koska näitä oli ajettu paljon ennen kisoja. Ihmistä ne todella eivät päästäneet lähelle ja hajosivat kuin varpusparvi joka välissä. :) Muuten toimivat oikein hyvin.

Jako ja single olivat todella haastavia, koska lampaat liikkuivat koko ajan vaihtaen paikkaa keskenään. Jos nyt oli hyvä järjestys ryhmässä (merkitty oli reunassa tai kaksi merkkaamatonta reunassa), niin sekunnin päästä ne eivät enää olletkaan sopivassa järjestyksessä. Jako ja single piti siis pystyä tekemään sillä sekunnilla, kun porukka oli sopivassa järjestyksessä.

Häkki ei myöskään ollut kovin helppo, koska lampaat yrittivät mennä jokasuuntaan, mutta ei häkkiin. Tässä koiran piti olla nopea ja tehdä itsenäisesti valintoja. Jos koira olisi jäänyt odottamaan ohjaajan käskyjä, niin lampaat olisivat jo menneet menojaan.

Kenties sykähdyttävintä oli yksi ohjaaja rullatuolissa. Hän selviytyi radasta todella hyvin ja oli melko lähellä päästä joukkueeseenkin. Hänen koiransa oli todella hieno. Koira hoiti monta hommaa yksinään ja sai jotenkin nämä villit lampaat rauhoittumaan käsittämättömän hyvin.

Tässä kuvasatoa kuvateksteineen.

-Pete

Juupajoen kisat lähes skottimaisemissa

Juupajoella oli perinteisesti kisat Marjatta Jaatisen ja Seppo Salon luona Kylmälammin tilalla 17.-18.7. Aiemmasta poiketen kisat olivat nyt eri pellolla. Pelto oli kumpareinen ja kuvankaunis maisemaltaan. Todella kiva oli kisata välillä suuren korkeuseron omaavalla pellolla, kun yleensä meidän kisat Suomessa on tasaisilla pelloilla. Kisa ei ollut tulossaldoltaan kovin kummoinen. Mielestäni lampaat toimivat hyvin. Ne olivat suhteellisen liikkuvia, mutta eivät missään nimessä mahdottomia. Kenties vaikeutena oli suhteellisen pieni rata, jolloin ei ole kovin paljoa aikaa ohjata lampaita takaisin linjalle, kun seuraava porttilinja jo tulee vastaan.

Meidän kisa alkoi lauantaina suht kivasti, mutta sitten tein ahneuksissani ohjausvirheen, joka kostautui hylkynä. Lampaat lähtivät suht vauhdikkaasti tolpan kierron jälkeen kohti ykkösporttia ja en halunnut laittaa koiraa liian aikaisin perään, koska lampaat menivät hyvää linjaa kohti ykkösporttia. Kun viimein päästin koiran flänkille, niin lampaat olivat liian kaukana ja ehtivät aidan viereen yhtä aikaa koiran kanssa ja siellä tapahtui joku härdelli, jonka johdosta aita tärisi siihen malliin, että olimme tuomarin kanssa samalla linjalla, kun olimme yhtä aikaa lopettamassa suoritusta. Harmitti tietysti oma ahneus ja tyhmyys. :)
Su ajoimme radan läpi ja muut osiot menivät suht ok, mutta ajo meni täysin offlineksi. Pisteitä ajosta ei tainnut montaakaan jäädä. :( Ei siis kovin kehuttava saldo meille viikonlopusta.

La ahersin melkein koko päivän varikolla tuoden lampaita tolpalle. Keli oli melko kuuma (about 30C). Hienoa paikassa oli, että pääsimme koiran kanssa uimaan viereiseen jokeen about joka toisen koiran jälkeen, joten jäädyttely onnistui hyvin. Koira tosin oli melko poikki, kun tuossa lämmössä vetelimme rinnettä ylös-alas. Woomi 10 v jaksoi hämmästyttävän hyvin, kun se kävi uimassa joka koiran jälkeen.

Hienoa oli kaikenkaikkiaan. Kiitos Jatalle ja Sepolle taas kerran kisojen järjestämisestä! Ei ollut ihan pikkuhomma tuossa lämmössä, hyvin kuitenkin suoriuduttiiin! :)

Tässä linkki kuviin.

Ajanvietettä aiheen parissa

Heissan,

Kurssiraporttia odotellessa (kurssit siis olivat hyviä, todella hyviä :), tässä linkki, jonka löysin suosikkieni kätköistä:

http://www.horseandcountry.tv/episode/come-bye-2007-episode-1

Katselin tuon ekan pätkän. Se oli Irlannista kisoista. Viimeisenä suorituksena oli Brace ajo, jossa kahdella koiralla yhtäaikaa ajetaan rata. Aika hienon näköistä hommaa. :)
Yhden pätkän kesto on 50 min ja pätkiä on yhteensä 15 kpl.

Nautinnollisia katseluhetkiä. :)

-Pete

Kurssia, kurssia... ja tulevia...

Ens vkolla olen menossa Mossen kurssille alkuviikosta ja loppuviikosta Jo Agnarin kurssille, joten kyllä tässä taas tietotaidon taso pitäisi nousta kohisemalla. Katsotaan, jos siellä tulee taas jotain suuria oivalluksia, niin yritän raapustella tännekin niistä.

Elokuussa lähdetään Ninan kanssa Skotlantiin lomaileen ja eihän mikään loma olisi mitään, jos siihen ei liittyisi jotenkin paimennus, joten menemme katsomaan samalla Skotlannin mestaruuskisoja! VAU, aika hienoa! :)
Tämän reissun mahdollistaa vanhempani, jotka katsovat poikien perään ja Anne, joka tulee meille pitämään taloa ja katsomaan koirien ym eläinten perään. KIITOS jo ihan hirveästi etukäteen!!!

Syksyllä pitäisi vielä lähteä Tanskaan PM:iin Spotin kanssa, aikas jännää sekin. :)

Että kyllä tässä tänä kesänä vielä on mukavasti säpinää ilmassa normaalien kisojen ohella siis.

Koulutuspyyntöjäkin on jonossa muutamia, en vain tiedä, mihin väliin niitä saisi mahtumaan. :o
Yritetään sovitella. ;)

Someron kisat

Niimpä se vain aika meinaa vierähtää niin, ettei ehdi koneen ääreen istua raapustamaan mitään. :)
Tässä alla muutama kuva Someron kisoista juuri ennen juhannusta. Kisat olivat taas todella hienosti järjestetty. Paljoa ei ehtinyt katsomossa jutusteleen mukavia, kun olin paljon tolpalla koiran kanssa. Woomi teki 10-vuotiaana ison urakan ollessaan tolpalla todella kuumassa säässä sekä lauantaina että sunnuntaina. Intoa tuntui vanhalla mammalla olevan hyvin, kun välillä pääsi ojaan uimaan. :)

Meidän kisat ei häävisti menneet. Lauantaina kisa alkoi suht kivasti (verrattuna yleiseen tasoon), mutta yksi uuhi sai tarpeekseen ykkösportin kohdalla ja löi hanskat tiskiin. Kisa piti lopettaa siihen, kun en saanut uuhta mukaan vaikka hain pari kertaa muun lauman sen luokse. Spot ajoi siihen asti lampaita koko ajan tosi kaukaa (about 30m päästä), mutta selvästikin silti puski liikaa. Tämän tyyppisille lampailla Spotin tyyli puskea ei ole kovin hyvä. Niiltä menee kuppi nurin. Täytyy toivoa, että aika/kokemus korjaa tilannetta niin, että pystymme ajamaan hyviä ratoja tämän tyyppisilläkin lampailla. Sunnuntaina ajoimme radan läpi (aika loppui singlessä), mutta pisteitä ei juurikaan jäänyt plakkariin. :(

Yllä kuva kisaradasta. Tasaista on, juu.

Tässä mammat tulossa varikolle radan jälkeen.
"Mikäs äijä se tuolla maassa makaa?"


Severi singlettää...

Ja siinä se sitten olikin. :)

Kiitoksia kisajärjestäjille, hienot kisat oli!