Paimennuksen SM Tammisaari

Viime viikonloppuna oli SM-kisat Tammisaaressa.

Me olimme Spotin kanssa ensimmäistä kertaa mukana SM-kisoissa. Tuloksissa ei kovin paljon ole kertomista, mutta kokemusta niistäkin saatiin . . . kai. Eikös se niin mene, että se mikä ei tapa, vahvistaa. :)

Lauantain radalla (kuva yllä) hylkäydyimme. Lampaat vetelivät hakutolpalla spurtteja sinne tänne jo varikkokoirien tuodessa niitä tolpalle. Pitkään mietin, että lähetänkö koiraa ollenkaan vai pyydänkö uusia lampaita, mutta koska ne lopulta rauhoittuivat tolpalle, niin lähetin Spotin. Kaari oli hyvä, yllättävän kapea Spotin kaareksi. :) Tosin kaari jäi vajaaksi, joten nosto lähti vinoon. Lisäksi alussa Spot ei ollut kuulolla kovin hyvin ja toi lampaita about 50m pyöräyttäen niitä pari kertaa, kunnes korvat aukesi, jonka jälkeen loppu tuonti tuli jollain lailla kunnolla.

Lampaiden tolpalle tuonnin yhteydessä tehdyt spurtit ja Spotin turhan puskeva alku aiheutti sen, että yhdellä lampaalla meni kuppi nurin hiukan ennen kääntötolppaa ja se löi maate. Ajoin lopun porukan takaisin sen luokse, mutta se ei suostunut enää nousemaan ja sen johdosta kisa keskeytyi meidän osalta. :)

Tuomari ei antanut uusia lampaita, koska Spot toi niitä aluksi turhan ripeästi.

Sunnuntain eka rata (kuva yllä) oli meille oletusarvoisesti todella paha, koska haku oli 600m, jonka jälkeen suoraa poispäinajoa 500m. Me olimme ennen tätä kertaa hakeneet varmaankin vain jotain 400-450m.

Monella vanhallakin konkarilla oli ongelmia tällä radalla löytää lampaat. Moni koira joutui lopulta leikkaamaan kaarella, koska muuten ohjaaja ei saanut koiraa havaitsemaan lampaita tai jostain muusta syystä lähtemään hakemaan lampaita riittävän kaukaa. Rata oli lähes poikittain eilisen päivän rataan nähden ja moni koira yrittikin lähteä hakemaan porukkaa eilisen radan hakutolpan alueelta tai varikolta. Kokeneet ohjaajat kuitenkin taistelivat homman niin, että koirat lopulta löysivät lampaat ja pääsivät ajamaan rataa.

Spot lähti kaarelle tyypilliseen tapaansa liian laajalle ja olisi kiertänyt varikon ja sen perässä olevan pitkän aidan, joka oli katsomon rajana lauantaina. Tämä olisi ajanut Spotin todella laajalle kaarelle, joten vihelsin sen sisään ennen varikkoa. Jossain 300m kohdalla vihelsin Spotin kerran maahan ja varmistin tällä, että se oli kuulolla. Sen jälkeen lähetin jatkamaan kaarta. Kaari oli laaja, mutta muuten tosi hyvä. Nyt kaari ei jäänyt yhtään vajaaksi.

Nosto oli ok. Pari pyräystä lampaat tekivät heti noston jälkeen. Spot siis rysäytti liian lähelle laumaa. Tässä meillä on jatkoa ajatellen tehtävää. Tuonne 600m päähän ei näe koirasta muuta kuin pienen mustan pisteen. Sinne on tosi paha pitää koira sentin tarkasti otteessa.

Tuonti meni suht ok. Ekasta portista ohi, kahdesta jälkimmäisestä taisivat mennä läpi. Vauhti hyvä ja hallittu, Spot tosi hyvin kuulolla.

Tolpan ympäri ja takaisin. Kahdesta ekasta portista läpi. Sitten homma rupesi tökkimään just ennen kolmatta porttia. Matka rupesi selvästi jo vaikeuttamaan sekä mun ohjaamista että Spotin ajoa. Matkaa oli tässä vaiheessa kenties jotain 450-500m.

Just ennen kolmosporttia tuomari keskeytti suorituksen. En tiedä, loppuiko aika vai katsoiko tuomari, että enempää emme pysty ajamaan.

Olin todella tyytyväinen! Teimme juuri niin hyvän suorituksen kuin tällä hetkellä pystymme.

Tämä rata meni niin, että aikaa oli 10min ajaa niin pitkälle kuin ehti tai jos itse katsoi, että pitemmälle ei pääse, niin sai itse keskeyttää ja pitää pisteet tai vastaavasti tuomari saattoi tehdä saman.

Tämän radan pisteistä otettiin vain puolet huomioon SM-tulokseen.

Sunnuntain toinen rata oli normaalikisarata, mutta mittasuhteiltaan iso.

Haku oli hiukan lyhennetty aamun radasta, eli noin 500m.

Spotin kaari ja nosto oli ok. Koira hyvin kuulolla.

Noston jälkeen kuitenkin lampaat taas pyrähtivät kaksi kertaa, jonka jälkeen tuomari keskeytti suorituksemme. En minä eikä tuomari nähnyt sinne asti mitä siellä tapahtui, mutta koska se sama oli tapahtunut aamun radalla, niin tuomari hylkäsi suorituksemme. Tämän jälkeen Spot toi lampaat varikolla tuon 500 metriä todella hyvin ja ottaen joka käskyn. Jotenkin kyllä tympäsi tuo hylky. Varsinkin, kun huomasin Spotin olevan todella hyvin kuulolla. Me olisi saatu tuo rata ajettua ihan hyvin läpi. :(

No, näistä kisoista ainakin opin sen, että tuolle nostolle pitää tehdä jotain!

SM-kisan voitti Nilla Salonen ja Svedu. He ajoivat todella hienon näköisiä ratoja tänä viikonloppuna ja todella ansaitsivat voittonsa.

Toinen mieleen jäänyt pari oli Maarit Kyöstilä ja Chili. He voittivat kaksi ensimmäistä rataa. Harmillisesti vain kolmannella radalla lampaat rupesivat jumimaan ja Chili ei näyttänyt niille niin sanotusti närhen munia, joten homma otti aikaa niin paljon, että aika loppui kakkosportilla, joten he eivät saaneet kuljetuksesta pisteitä ollenkaan. Tämä tiputti heidät kokonaiskisassa viidensiksi. :( Todella harmi!

Hienoa oli kuitenkin olla mukana SM-kisoissa kilpailijana!

-Pete

P.S. Tässä linkki kuviin SM-kisoista.

Perunan nostossa pohjanmaalla

Olimme poikien kanssa pohjanmaalla katsomassa, kuinka perunaa nostetaan hiukan isommalla tahdilla kuin kotitarvehommissa.

Nostoa tehtiin kahdella nostokoneella. Isompi kone nosti kerralla kaksi penkkiä ja pienempi yhden. Parhaimmillaan saatiin kahdella koneella ylös 10 tonnia 10 minuuttiin. Siinä tuli perunaa jo melko vauhdilla. :)

Tällä tasolla kalusto on melko isoa, isompi nostokone painaa alle 9 tonnia ja ottaa kyytiin perunaa 6 tonnia. Vetopaino täynnä siis 15 tonnia. Tämä vaatii veturiksi reilun 200hv traktorin ja sekin saatiin hyytymään, kun ajonopeuden nosti 7 km/h. Hehtaarilta perunaa tulee sellainen 50 tonnia.

Tämä perunannosto vaatii runsaasti työvoimaa. Isompi nostokone vaatii kuskin + 3 lajittelijaa. Pienempi kuskin + 2 lajittelijaa. Lisäksi 1-2 traktoria saa koko ajan ajaa täysinäisiä lavetteja pellolta varastolle ja tuoda tyhjiä laatikoita takaisin pellolle. Varastolla saa olla 1-2 ihmistä koko ajan. Lisäksi rekka saattaa hakea heti lähtevää perunaa monta kuormaa päivässä. Melkoista rallia siis. Onneksi tämä on sesonkiluonteista hommaa, vaikka sesonki kestääkin sellainen 1,5 kuukautta.

Nostokoneessa lajittelijan homma on kovaa ja tarkkaavaisuutta vaativaa hommaa. Sitä ei jaksa tehdä kuin sen 8-10h. Jos nostetaan kahdessa vuorossa, niin välissä on kyytissäolijat vaihdettava.
Tosi mielenkiintoista nähdä tämäkin homma ja päästä mukaan muutamaksi päiväksi katsomaan, mitä on perunafarmarin arki sadonkorjuun aikana. :) Kyllä tuo lampaan kasvatus on vain mukavampaa, joskin ei kenties ihan yhtä tuottoisaa, ainakin kalustosta päätellen. :)

Tässä linkki loppuihin kuviin.

Paimennuskurssi Pirkanmaalla - Kouluttajana Joel Svensson Ruotsista

Nonni, nyt on aiemmin viittaamani syksyn kurssi varmistunut.

10.-11. Lokakuuta järjestetään paimennuskurssi meillä täällä Pirkanmaalla Valkeakoskella yhteistyössä Anja Lehtiön kanssa.
Kurssi on ns. tilauskurssi, joka tarkoittaa, että kurssin koirapaikat ovat täynnä, mutta kurssille otetaan kuunteluoppilaita. Kurssi on saanut alkunsa siitä, että vaikka tänä vuonna on ollut ennätyspaljon kursseja, niin silti kaikki halukkaat eivät ole kursseille mahtuneet. Niimpä Anja ja Co. aktiivisina ihmisinä rupesivat järjestämään itselle kurssia, jonne varmasti mahtuvat. :) Ihailtavaa aktiivisuutta! Vai olisiko paimenkärpänen viemässä kokonaan. :o

Kurssi on tarkoitettu perusrata/ykkösluokan tasoisille koirille.
Kouluttajana kurssilla on Joel Svensson Ruotsista.
Ne ihmiset, jotka ovat käyneet Joelin luona kurssilla ovat kehuneet Joelin hyvää koirien lukutaitoa ja selkeää tapaa kertoa ymmärrettävästi, miten heidän tulee toimia oman koiransa kanssa. Joelhan on lisäksi monivuotinen Ruotsin maajoukkuelainen ja kouluttaa koiria ammatikseen.
Jos svenssoni ei taivu, niin Anja on lupautunut vääntämään sen solmuun, eikun kääntämään suomeksi. :)

Kuunteluoppilaan hinta on 20 eur/pvä tai 30 eur/2pvää.
Lisäksi on mahdollisuus osallistua Jatan järjestämään muonitukseen (ruoka+kahvitus) 10 eur/pvä hinnalla. Kaikki jotka ovat olleet Jatan kestittävinä, tietävät, että tämä menee ihan pilkkahinnalla. :)
Valitettavasti majoitusta ei ole mahdollista tarjota kuunteluoppilaille.
Järjestelyporukan, kurssilaisten ja kouluttajan (yht. yli 10 hlöä) majoittamiseksi joudumme kantamaan lähes kaikki huonekalut jo pihalle ja telttaankaan ei kehtaa ketään laittaa enää lokakuussa. :(

Kuunteluoppilaiden tulee ilmoittautua ruokailun ja parkkeerauksen (heh :))) ennakkovalmistelujen johdosta viimeistään 4.10.2009:
email: petri.keskikorpela (at) gmail.com tai
puh: 050-563 4979 /Pete

Tervetuloa!

Lampolan tyhjennys kuvakollaasi

Tälläinen kuvakollaasi löytyi kamerasta, joten laitetaan nekin tänne näkyville. :)
Tyhjennyshän on tehty joskus kesällä.
Tässä linkki kuviin.

-Pete

Porin alueen paimenkoiran koulutus aktivoituu

Olin viikonloppuna pitämässä jo toisen koulutuspäivän Porin alueella. Koulutus pidettiin Merikarvialla Mikko Rinteen tilalla. Tilan tuotantosuunta on lammas ja emolehmät (luomuna). Mikon isä, Jorma Rinne, toimi Paimenkoirayhdistyksen alkuvuosina hyvin aktiivisesti paimenkoirien parissa. Heille muunmuassa päätyi yksi niistä koirista, joita tuotiin 1978 Ulvilan maaseutunäyttelyn vetonauloiksi Skotlannista ja jotka myytiin huutokaupalla messujen jälkeen.

Kurssilla oli 8 koiraa ja niistä jopa 5 oli working kelpieitä! Sinänsä hauska, koska mulle on aiemmin tullut vain muutama kelpie vastaan koulutuksisssa. Kaikki kurssille osallistuvat koirat olivat tilakoiria ja se näkyi niiden hyvästä eläinten käsittelystä. Valtaosa kurssikoirista oli samoja, jotka olivat ensimmäisellä paimenpäivällä kesällä Kullaalla ja oli hienoa nähdä että koirat olivat kehittyneet niissä asioissa, joita silloin saivat kotiläksyiksi. :) Nyt päästiinkin muutamien kanssa jo treenaamaan lyhyitä hakuja sekä poispäinajoon tarkempia vinkkejä. Valtaosa nautakoirista oli selvästi ajanut paljon poispäinajoa, joten ns. peruspoispäinajo ei niillä ollut mikään ongelma. Tietty joillain oli siitä johtuen hieman ongelmia tasapainon kanssa.
Kaikenkaikkiaan raskas (5h ajoa + 8h koulutusta), mutta antoisa ja kiva päivä!
Lokakuulle sovimme vielä kolmannen päivän tälle kesälle.
Erityisen hienoa on, että Satakunnan Proagria on näissä koulutuksissa mukana järjestäjänä! Tässä olisi mallia muillekin Proagrian yksiköille. :)

-Pete

Karitsat kotio asuntomessulaitumelta

Tämän vuoden asuntomessulaidun rupesi olemaan sen verran köyhää, että haimme uuhikaritsat kotio. Uuhet jätettiin vielä viimeistelemään laidun. Matkaan lähti avuksi Anne Viljon kanssa. Tässä alla muutama kuva reissusta. Töissä siis Viljo ja Spot. Woomi sai tällä kertaa odottaa autossa. :(

Hienot kisat Somerolla !

Viikonloppuna oli isot kisat Somerolla, ilmoittautuneita yli 50 koiraa/päivä. Keli oli hieno. Kisajärjestelyt todella hyvin hoidettu, kuten aina. Lampaat sopivan haastavia. Kisaporukka oli kasattu kahdesta uuhesta ja kolmesta karitsasta. Joissakin ryhmissä pari karitsaa oli selvästi seikkailunhaluisia haarautuen välillä muusta ryhmästä eroon, mutta jos koira kasasi ryhmä heti, niin ongelmaa ei siinä ollut. Vetopaikkoja pellolla oli molemmille varikoille ja kahden peltolohkon väliselle sillalle. Silta ei sinänsä ollut ongelma, jos lampaita ei päästänyt sillan lähelle ja silloin ne olivat jo off linessa rajusti, eli homma oli lähtenyt hanskasta jo paljon ennen sillan vetoa. Silta vain monesti viimeisteli tämän virheen ja johti lampaat ulos kisa-alueelta.

Lauantaina kolmosissa ja kakkosissa oli selvästi ongelmia monella koirakolla ajaa lampaita riittävän rauhallisesti. Toisaalta, myöskin silloin löytyi koirakkoja, jotka siihen pystyivät, joten mahdotonta se ei ollut. :) Ykkösluokassa homma hoitui jo paljon rauhallisemmin, kun ohjaaja pystyi koiran lähellä tukemaan koiraa rauhalliseen suoritukseen. Ykkösluokassa nähtiin jopa ultimate-takaperinjuoksu-näytöksiä. Olin 1-luokassa tolpalla koiran kanssa ja katselimme toisen tolppaihmisen kanssa, että tuota vauhtia emme pystyisi juoksemaan edes eteenpäin kuin yksi miesohjaaja veti koko poikittaiskuljetuksen – ja viivasuoraan! :)

Meillä lauantai meni melko Häneksi. Rata ajettiin läpi, mutta pisteitä ei juuri jäänyt jäljelle. Onnistuimme tekemään lähes kaikki kalliit virheet joka osiossa. :( Spot otti käskyt suhteellisen hyvin, mutta mun ohjaustaito ei vain riittänyt näin vikkelillä lampailla. Homma lähti lapasesta jo kaaren lopussa, kun jätin Spotin yksin nostamaan lampaita ja yritin ruveta polkemaan jarrua vasta kun lampaat olivat lähteneet liikkeelle vauhdikkaasti. Tässä vaiheessa jarrua ei ollutkaan enää helppoa saada riittävästi. Välillä sain Spotin hiljentämään vauhtia suht kivasti, mutta kun siinä vaiheessa lampaat ei enää luottaneet koiraan, niin nehän nostivat vauhtia entisestään heti, kun koira jäi kauemmaksi, joten mun oli pakko päästää koira taas liikkeelle ja näin nopeavauhtinen oravanpyörä oli valmis. Saatiin kuitenkin kovalla tahdolla rata läpi. Muuta kerrottavaa siitä ei sitten lapsille jäänytkään. Tuloksena taisi olla jotain 36 pistettä ja 12. sija. Lähtijöitä oli 17, mutta en ole varma, saiko mun jälkeen muut tuloksia, joten saimme kunnian olla suht viimeisiä tuloksen saaneita. Tietty mieluummin näin kuin hylky, jos jotain valoa haluaa tässä nähdä. :)

Sunnuntaiaamu alkoi hirveällä päänsäryllä ja vastoin kaikkia ennakko-oletuksia aiheuttajana ei ollut perisuomalainen illanvietto. Puolituntia ennen radalle menoa mietin, pitäisikö mennä oksentamaan. Tolpalla huonoa oloa ei kuitenkaan huomannut mitenkään, skarppaaminen vei voiton. :)
Sunnuntaina päätin, että nyt en jätä Spotia yksin nostoon, joten nyt kun pidin yhteyden auki koko ajan, niin homma meni huomattavasti paremmin. Silti vielä vauhti hiukan liian lujaa. Spot on vasta kolme vuotta täyttänyt, joten uskoisin, että tuo lisäjarru tulee paremmaksi myös ajan kanssa. Vuoden-parin päästä voisi jo tulla rauhallisia hyviä suorituksia näinkin vikkelillä lampailla. Anyway, haku, nosto, tuonti ja kuljetus menivät suht kivasti. Hiukan liian kova vauhti kuitenkin kostautui kolmessa viimeisessä suorituksessa. Jaossa eka yritys meni läskiksi ja jossain vaiheessa lampaat olivat sen verran vikkeliä että kävivät ringistä ulkonakin. Tästä siis ei välttämättä jäänyt kuin yksi piste jäljelle. Häkillä porukka oli myös vielä sen verran vauhdikkaita, että siinä sählättiin ainakin yksi rundi ennen kuin menivät häkkiin. Single oli jo lähtötilanteessa vaikea. Singlessä piti ottaa toinen uuhista haltuun ja kun juuri ne uuhet liikkuivat siinä porukassa viimeisenä, niin single ei ollut kovin helppo . Tässä meidät pelasti aika. Hyvällä tuurilla ja loputtomalla ajalla single olisi voinut onnistua, mutta tiesin suorituksen aikana, että tätä tuskin saamme tehtyä. Näissä loppu osioissa siis oli jaossa 30 pistettä ja me otimme niistä vain muutaman johtuen liian kovavauhtisesta ajosta. Loppupisteitä meille taisi kertyä 60 pistettä joka ei sinänsä ole huono saldo hausta ja kuljetuksesta. Nuo loppuosioiden pistemenetykset vain tekevät sen, että sijoitus ei ole kovin häävi. Jouduin lähtemän kisoista oman suorituksen jälkeen, joten sijoitustani ja muiden tuloksia en tiedä, mutta varmaan siellä on useampi tulos jossain 80-90 pisteen välissä.

Jatkotreenien pohdintaa
Kisathan toimivat milestoneina, jolloin on aina syytä miettiä, mihin suuntaan treenejä on vietävä.
Nyt molempina päivinä lähetin spotin samalla lailla hakuun oikealle. Lauantaina Spot laajensi kaaren aitaan asti ja kun aita kaarsi lisää oikealle, niin Spot laajensi kaarta lisää ja olisi ajautunut varikolle. Pysäytin sen ja otin pätkän takaisinpäin, jonka jälkeen lähetin uudestaan oikealle, jolloin lähti hyvin hakeen oikeaa ryhmää. Sunnuntaina tein tarkoituksella samanlaisen lähetyksen ja katsoin, jos se olisi edellisestä päivästä oppinut, että varikkoporukkaa ei ole tarkoitus hakea, ei ollut. Homma meni toisintona lauantain mukaisesti. Nyt vain Pysäytys, tule pois, oikea –käsky-yhdistelmän tein lähes yhteen pötköön, jolloin selvisimme suht pienillä pistemenetyksillä.
Viimeajan treenit ovat selvästi tuottaneet tulosta. Spot lähtee hakemaan laumaa luottavaisena, vaikka sillä ei ole tieto, missä ne ovat (nyt kisoissa koira ei lähetyspaikalta nähnyt laumaa, kun pelto oli hiukan kummulla) ja suostuu muuttamaan kurssia kesken haun ilman isompaa vääntöä. Tähän olen tyytyväinen.
Kaaren lähtöä pitää treenata, että saan sen halutessani ilman lisäkäskyä lähtemään vielä suppeammin sekä selvästi jarrua ajossa pitää treenata, koska se tuntuu nyt olevan se heikoin lenkki, jos lampaat ovat turhan vauhdikkaita. Meillä on itselläkin melko liukkaat lampaat, joka on siinä mielessä hyvä, että Spotilla pysyy pää kylmänä, vaikka vauhtia olisi, mutta selvästi kisoissa ei löydy yhtä hyvää jarrua kuin tuttujen mammojen kanssa. No, tämä ei liene yllätys kenellekään muulle kuin mulle. :) Kaikillahan se kotona kulkee hyvin. :)

Hieno viikonloppu kuitenkin! Hyvä fiilis jäi sekä selvät sävelet, mitä treenata jatkossa.

-Pete