Spot täytti keväällä 5 vuotta ja nyt rupeaa selvästi olemaan kypsempi moneen eri tilanteeseen verrattuna esim viime kesään. Nostot, jotka aiemmin tuottivat välillä uskomattoman määrän harmaita hiuksia, ovat nyt menneet todella erinomaisesti. Samoin flänkit ovat ruvenneet aukeamaan mukavasti. Etäisyys on parantunut huomattavasti jopa ilman mun jatkuvaa jarrun polkemista. Myös turha puskeminen on vähentynyt mukavasti. Kaiken kaikkiaan Spotin kanssa on ollut tänä kesänä mukava ajaa kisaratoja.
Kilpailujen tulosvarmuus on myös parantunut kivasti. Viime kesänä Tanskan PM-kisat taisivat olla ainoat, joissa pystyimme ajamaan kahtena peräkkäisenä päivänä hyvän suorituksen. Tänä kesänä on yhtä kilpailua lukuunottamatta radan menneet läpi. Tämä on tuonut itselle kivasti rentoutta ja varmuutta lisää.
Karsintakilpailuissa saimme tuloksia sen verran kasaan, että pääsimme PM-joukkueeseen sekä EM-joukkueeseen toiseksi varakoirakoksi. Tosi hienoa! :) EM-joukkueen varakoirakon paikka varmistui viime viikonloppuna aktiiviseksi, joten todella hieno kokemus on tulossa parin viikon päästä eteen. :)
Tämän kesän kurssitarjontana on ollut neljän päivän Mossen kurssi Somerolla. Oli taas tosi hienoa pyöritellä ajatuksia paimennuksesta Mossen kanssa ja tällä kertaa oikein ajan kanssa. Mossen ajatukset/ideologia sopii mulle kuin nenä päähän ja sen vuoksi niitä on niin helppo seurata. Mosse ymmärtää hyvin mun lyhyistä selityksistä, mitä tarkoitan ja päinvastoin hänen tarvitsee vinkata vain jokin yksittäinen juttu ja koko ajatus aukeaa saman tien. Mun kokonaisajatus paimennuksesta kirkastui varmasti taas pienen askeleen näiden jutustelujen aikana. Voisin yrittää jossain vaiheessa kirjoitella jotain noista ajatuksista tänne myöhemmin.
-Pete
9.8.2011
Uusi vuosi, uudet kujeet
Hiljaiselo oli hiukan pitempi kuin olin alunperin ajatellut.
Tämä kesäkin on ollut jo nyt tapahtumarikas paimennusrintamalla ja jatkoa on vielä edessä, joten virittelen ainakin toisteiseksi blogin taas aktiiviseksi. :)
-Pete
Tämä kesäkin on ollut jo nyt tapahtumarikas paimennusrintamalla ja jatkoa on vielä edessä, joten virittelen ainakin toisteiseksi blogin taas aktiiviseksi. :)
-Pete
11.10.2010
Kesä takana, talvitauko edessä
No niin. Kesä on kohta puoliin takana.
Paimennuksesta on takki hiukan tyhjä. Onneksi Suomessa on kunnon talvi. :) Vielä on pari-kolme kurssin pitoa edessä, muuten tehdään vain pakolliset työhommat ja keskitetään kaikki loppuenergia nuori herra Pip:n treeniin.
Pip on sillain jo kivassa vaiheessa, että sillä pystyy jo hyvin tekemään kaikki työhommat. Sisällä onnistuu hyvin kuivitustyöt, kuten myös lampaiden ulosajo jne jne. Joka aamu pässit viedään koira tarhasta tietä pitkin laitumelle murkinalle samoin kuin uuhilauma lampolasta tietä pitkin toiseen suuntaa laitumelle. Karhu pitää edelleen meille seuraa, jonka johdosta lampaat on varmempi ottaa lähemmäs pimeän ajaksi.
Pip on kyllä sillain hauska, että sillä on periaatteessa kaikki osa-alueet jo hyvin pitkälle hanskassa, mutta edelleen odotan, että se malttaisi irrottaa henkisen otteensa lampaista, jolloin hommaan tulisi enemmän harmoniaa, rauhallisuutta ja sellaista ajatusta. Nyt se elää vain paimentamista varten ja mikään muu ei ole mitään, jos vain saa paimentaa. Se uskoo käskyt melko hyvin, sillä on siihen nähden käsittämättömän hyvä eläinfiilis, ettei se pysty ajattelemaan, että niitä voisi hetkeksikään unohtaa paimennuksen aikana. Lampaat ei ryntäile sen alta pois, vaikka se ajaisi niitä kovin läheltäkin. Jotenkin sen liikkeet on ilmeisen pehmeitä, eikä se siten hermostuta lampaita. Aika mielenkiintoista. :) No, talvi näyttää, miten se kasvaa ja kehittyy.
Kovin usein en ole ehtinyt nytkään blogia päivittelemään, mutta nyt se varmaankin edelleen harvenee. Kun tulee jotain asiaa, niin saatan jotain rustata tai jonkun videon pyöräyttää näytille. Muuten jatketaan keväällä, kun paimenkansa taas herää henkiin. :)
Hauskaa treeniä ja talven odotusta kaikille!
-Pete
Paimennuksesta on takki hiukan tyhjä. Onneksi Suomessa on kunnon talvi. :) Vielä on pari-kolme kurssin pitoa edessä, muuten tehdään vain pakolliset työhommat ja keskitetään kaikki loppuenergia nuori herra Pip:n treeniin.
Pip on sillain jo kivassa vaiheessa, että sillä pystyy jo hyvin tekemään kaikki työhommat. Sisällä onnistuu hyvin kuivitustyöt, kuten myös lampaiden ulosajo jne jne. Joka aamu pässit viedään koira tarhasta tietä pitkin laitumelle murkinalle samoin kuin uuhilauma lampolasta tietä pitkin toiseen suuntaa laitumelle. Karhu pitää edelleen meille seuraa, jonka johdosta lampaat on varmempi ottaa lähemmäs pimeän ajaksi.
Pip on kyllä sillain hauska, että sillä on periaatteessa kaikki osa-alueet jo hyvin pitkälle hanskassa, mutta edelleen odotan, että se malttaisi irrottaa henkisen otteensa lampaista, jolloin hommaan tulisi enemmän harmoniaa, rauhallisuutta ja sellaista ajatusta. Nyt se elää vain paimentamista varten ja mikään muu ei ole mitään, jos vain saa paimentaa. Se uskoo käskyt melko hyvin, sillä on siihen nähden käsittämättömän hyvä eläinfiilis, ettei se pysty ajattelemaan, että niitä voisi hetkeksikään unohtaa paimennuksen aikana. Lampaat ei ryntäile sen alta pois, vaikka se ajaisi niitä kovin läheltäkin. Jotenkin sen liikkeet on ilmeisen pehmeitä, eikä se siten hermostuta lampaita. Aika mielenkiintoista. :) No, talvi näyttää, miten se kasvaa ja kehittyy.
Kovin usein en ole ehtinyt nytkään blogia päivittelemään, mutta nyt se varmaankin edelleen harvenee. Kun tulee jotain asiaa, niin saatan jotain rustata tai jonkun videon pyöräyttää näytille. Muuten jatketaan keväällä, kun paimenkansa taas herää henkiin. :)
Hauskaa treeniä ja talven odotusta kaikille!
-Pete
27.9.2010
Voittajan on helppo hymyillä
SM:t takana ja kuten otsikko sanoo, voittajan on helppo hymyillä. Itse en ollut voittaja, mutta helppo on hymyillä minunkin. Ajoin toistamiseen(PM:ssa aiemmin) kaksi ehjää ja suht. hyvää rataa. Karsintaradalla tuli muutama ohjausvirhe, jotka veivät pisteitä melkoisesti. Kokonaisuutena kuitenkin olin rataan tyytyväinen. Karsiuduimme finaaliin ja oli todella hienoa päästä ajamaan elämänsä ensimmäistä kertaa tuplahakurataa kisoissa. Haut ja ajo menivät melko kivasti. Isossa jaossa oli hauska tilanne, kun vain neljällä lampaalla oli merkki. Yhdellä oli todennäköisesti tippunut merkki matkalla. Onneksi olin nähnyt saman tilanteen juuri PM:ssä, joten homma oli selvä, miten toimia. Ilmoitin ratamestarille, että vain neljällä on merkki ja kello pysäytettiin, avustaja merkkasi yhden lampaan spraylla ja hommaa päästiin jatkamaan. Useamman kerran sain kaksi laumaa erilleen, mutta kovasta yrityksestä huolimatta en saanut isoa jakoa tehtyä ennen kuin aika loppui. Tykkäsin kuitenkin todella tehdä tuota isoajakoa. Siinä on niin monta palasta, jotka pitää loksahtaa kohdalleen, että haastetta riittää. Tätä pitää siis ruveta ihan aikuisten oikeasti treenaan, että seuraavassa finaaliradassa on selvät sävelet, miten homma hoidetaan kotio.
Viidestätoista finaaliin päässeestä koirakosta vain 6 sai ison jaon tehtyä. Usein kuulemma kansainvälisissä arvokisoissakaan kaikilla ei isojako onnistu. On se sen verran haastava homma. :)
Erittäin hieno fiilis kisoista kuitenkin jäi. Nyt on hyvä jättää Spot talvitauolle treenaamisesta. Vain töitä tehdään tarvittaessa. Pip:llä alkaa sitä vastoin tehotreenit. :)
Kisat oli todella hyvin järjestetty, ISO KIITOS järjestäjille Susannalle ja Mikalle sekä ratamestarille Minnalle. Kiitos myös isolle joukolle muissa tehtävissä toimineille. Varsinkin tuo finaalirata tuplahakuineen vaatii todella ison määrän ihmisiä ja toimivia apukoiria, että homma pelaa noin mallikkaasti kuin se tänä vuonna pelasi. Lampaat myös toimivat hienosti. Ne olivat aavistuksen raskaita ajaa, mutta esim. jaoissa reagoivat ihmiseen juuri oikein ja olivat siten optimaalisia jakaa. Kaiken kaikkiaan oikein hyviä kisalampaita! Lampaiden ja järjestelyjen saumaton toimivuus näkyi siinä, että koko kolmen päivän aikana tuli todella paljon hyviä suorituksia ja ne koirat, joilla homma pelasi, saivat radat hienosti ajettua loppuun asti.
Tässä linkki valokuviin.
Täällä tulokset.
-Pete
24.9.2010
Jo meni lampurin elämä vaikeaksi
Meillä on ruvennut karhu pörrään laitumien ympärillä. Tällä viikolla se oli yhtenä yönä käynyt noin 100m metrin päässä laitumesta syömässä omenoita. Samalla laitumella on kaikki uuhet + uuhikaritsat. Sinänsähän asumme sillain erämäässä, että ilves, karhu ja susihavaintoja on useina vuosina nähty 1-3 km päässä meiltä.
Pari-kolme viikkoa sitten naapuri teki karhuhavainnon sienimetsällä aukeasuolla, joka on meiltä noin 1km päässä. Pari päivää siitä toinen naapuri törmäsi karhuun toisella suunnalla noin 500m:n päässä iltaisella koiralenkillä. Mutta, nyt kun karhu oli aukealla pellolla talojen näköpiirissä käynyt omena-aterialla vain 100m:n päässä meidän laitumesta, niin hermo loppui meillä. Nyt siis iltaisin lampuri kiltisti kerää lampaat sisälle/pihapiiriin ja aamulla vie takaisin laitumelle aterioimaan. Ihan varmaa on, että karhu on noin lähellä liikkuessaan havainnut lampaat, olisi siis ollut vain kyse siitä, että pysyykö se vakaumuksessaan kasvissyöjänä, vai hairahtuuko lihansyöjien maailmaan. Toivottavasti se kuitenkin päivänvalossa ja kylän päivittäisten ääänien häiritsemänä ei mieti rasvaisempia aterioita päiväsaikaan.
Teurassatsin lähtöön olisi vielä muutama viikko. :( Jonka jälkeen astutusryhmä voidaan ottaa jo sisälle vaikka pysyvästikin.
-Pete
Pari-kolme viikkoa sitten naapuri teki karhuhavainnon sienimetsällä aukeasuolla, joka on meiltä noin 1km päässä. Pari päivää siitä toinen naapuri törmäsi karhuun toisella suunnalla noin 500m:n päässä iltaisella koiralenkillä. Mutta, nyt kun karhu oli aukealla pellolla talojen näköpiirissä käynyt omena-aterialla vain 100m:n päässä meidän laitumesta, niin hermo loppui meillä. Nyt siis iltaisin lampuri kiltisti kerää lampaat sisälle/pihapiiriin ja aamulla vie takaisin laitumelle aterioimaan. Ihan varmaa on, että karhu on noin lähellä liikkuessaan havainnut lampaat, olisi siis ollut vain kyse siitä, että pysyykö se vakaumuksessaan kasvissyöjänä, vai hairahtuuko lihansyöjien maailmaan. Toivottavasti se kuitenkin päivänvalossa ja kylän päivittäisten ääänien häiritsemänä ei mieti rasvaisempia aterioita päiväsaikaan.
Teurassatsin lähtöön olisi vielä muutama viikko. :( Jonka jälkeen astutusryhmä voidaan ottaa jo sisälle vaikka pysyvästikin.
-Pete
18.9.2010
PM videoita
No niin, nyt on muutama video nähtävillä PM:stä.
Ekassa on kuvattu finaalirata. Videolta näkee jotenkin paremmin etäisyydet ja radan haastavuuden.
Toisena on ison jaon mallisuoritus. Tätä katselen aina iltaisin ja yöllä jatkan unissani aamuun asti. Tätä siis ehtii vielä treenata SM:iä varten kymmeniä kertoja. Arvoisat kanssa kilpailijat, tarjoan tämän tuen teillekin. :)
Viimeisinä Spotin molemmat karsintaradat. Lauantain rataan jätin taustaäänet kuuluville, kun siitä niin hauskasti kuulee kanssakilpailijoiden ja support teamin mukana elämisen. ;)
Tässä linkki videoihin.
-Pete
Ekassa on kuvattu finaalirata. Videolta näkee jotenkin paremmin etäisyydet ja radan haastavuuden.
Toisena on ison jaon mallisuoritus. Tätä katselen aina iltaisin ja yöllä jatkan unissani aamuun asti. Tätä siis ehtii vielä treenata SM:iä varten kymmeniä kertoja. Arvoisat kanssa kilpailijat, tarjoan tämän tuen teillekin. :)
Viimeisinä Spotin molemmat karsintaradat. Lauantain rataan jätin taustaäänet kuuluville, kun siitä niin hauskasti kuulee kanssakilpailijoiden ja support teamin mukana elämisen. ;)
Tässä linkki videoihin.
-Pete
15.9.2010
Kylmää kyytiä
PM:t takana ja kohtuullisen tyytyväinen fiilis.
Pelto oli tosi makee. Leveyttä oli reilusti ( yli 600m) ja pituutta samaten. Korkeuseroja oli melko paljon. Lampaat hukkuivat vähän väliä jonnekin monttuun. Tony Ottesen oli osannut tehdä radasta mukavan haastavan niin, että finaalissakin vielä koirat selvästi erottuivat toisistaan.
Suomalaisten ajot olivat kokonaisuutena todella mukavaa katseltavaa. Joitain yksittäisiä epäonnistumisia tietysti tuli, mutta muuten selvästi ansaitsimme paikkamme tuossa kovassa porukassa. Tuolla tasolla joka koira ajaa radan todella hyvin, melkein kaikki ajaa kaikki portit ja linjoilta ei juurikaan mennä offlineen. Noin hyvillä lampailla valtaosa tekee lähes täydellisen jaon, häkin ja singlen. Kokonaisuutena katsottuna erot ovat hyvin pieniä. Tuomarin siis on löydettävä ne pienet erot, että saa koko porukan järjestykseen. Ihan kirkkain kärki erottuu kuitenkin katsojankin silmään, mutta esim. valtaosa finalisteista ei kokonaisuutta katsomalla erottunut mitenkään niistä, jotka jäivät juuri finaalirajasta. Finaaliin halutessaan siis kaikki pienetkin jutut pitää toimia.
Suomen joukkuetta katsottaessa tulee muutama asia mieleen. Meidän koirat ovat vähintään yhtä hyviä kuin muillakin, osin jopa parempia, koska osa kisakoirista tuntuu nykyisin olevan todella kevyitä. Suomessa noin kevyillä ei pysty ajamaan läheskään kaikkia kisoja johtuen meidän raskaammista lampaista. Meidän koirilla ei siis näkynyt missään vaiheessa ongelmia saada lampaita liikkumaan. Se, missä vielä häviämme on ohjaustaidot. Selvästi huomaa että meillä ei ole kokemusta laadukkaasta ja tarkasta ajamisesta. Kun rata, lampaat ja muut puitteet pelaavat viimeisen päälle ja voisi keskittyä vain ohjaamiseen, niin meidän kokemattomuus siitä rupeaa näkymään. Teemme ohjaajasta johtuen sellaisia virheitä, joista menee pari-kolme pistettä sieltä ja toinen täältä. Kokonaisuutena jäämme sillä ajolla 10-15 pistettä taakse. Tämä on juuri se puuttuva pistemäärä, jolla pääsee tai ei pääse finaaliin. Nyt siis on tavalla tai toisella pystyttävä kehittämään ajotaitoamme.
Meille Spotin kanssa kisa jätti todella hyvän fiiliksen ja nälän päästä eteenpäin. Aikoinaan (ehkä 5-6 vuotta sitten) asetin itselleni tavoitteeksi joskus pystyä ajamaan arvokisoissa sellaisen radan, johon itse olen tyytyväinen ja että tolpalta kehtaa kävellä pois. Nyt pystyimme tuohon molemmilla radoilla, tosi hienoa! Oli myös hienoa huomata, että kun muutaman pikkujutun saa vielä paremmaksi ja kokemusta itselle hyvissä olosuhteissa ajamisesta, niin seuraava taso on täysin mahdollinen, eli päästä finaaliin ja pystyä siellä ajamaan sellainen rata, johon voi itse olla tyytyväinen ja kehtaa tulla katse ylhäällä tolpalta pois. :)
Nyt isoja pistemenetyksiä oli ekana päivänä kaarella Spotin hanskaanotto, jolloin se pysähtyi ja jouduin antamaan uuden suuntakäskyn sekä vino tuonti alkumatkasta. Molemmista meni pisteitä melkoisesti. Toisena päivänä ajoin lampaat takaisin ykkösportista (-7/8p?) ja häkin jälkeen päästin lampaat valumaan tuomarikopille, kun suljin porttia (-5p). Ilman näitä pisteet olisivat pyörineet siellä 80 pisteen tuntumassa ja finaaliin mentiin tänä vuonna 84,5 pisteellä. Ei siis kovin kaukana enää. :)
Tässä linkki kuviin kisoista.
Saatan myöhemmin laittaa vielä videot omista radoistakin näkyville.
Tässä vielä tulokset. Alussa on karsintalähtöjen (2kpl) tulokset ja niiden alla finaalitulokset.
-Pete
Pelto oli tosi makee. Leveyttä oli reilusti ( yli 600m) ja pituutta samaten. Korkeuseroja oli melko paljon. Lampaat hukkuivat vähän väliä jonnekin monttuun. Tony Ottesen oli osannut tehdä radasta mukavan haastavan niin, että finaalissakin vielä koirat selvästi erottuivat toisistaan.
Suomalaisten ajot olivat kokonaisuutena todella mukavaa katseltavaa. Joitain yksittäisiä epäonnistumisia tietysti tuli, mutta muuten selvästi ansaitsimme paikkamme tuossa kovassa porukassa. Tuolla tasolla joka koira ajaa radan todella hyvin, melkein kaikki ajaa kaikki portit ja linjoilta ei juurikaan mennä offlineen. Noin hyvillä lampailla valtaosa tekee lähes täydellisen jaon, häkin ja singlen. Kokonaisuutena katsottuna erot ovat hyvin pieniä. Tuomarin siis on löydettävä ne pienet erot, että saa koko porukan järjestykseen. Ihan kirkkain kärki erottuu kuitenkin katsojankin silmään, mutta esim. valtaosa finalisteista ei kokonaisuutta katsomalla erottunut mitenkään niistä, jotka jäivät juuri finaalirajasta. Finaaliin halutessaan siis kaikki pienetkin jutut pitää toimia.
Suomen joukkuetta katsottaessa tulee muutama asia mieleen. Meidän koirat ovat vähintään yhtä hyviä kuin muillakin, osin jopa parempia, koska osa kisakoirista tuntuu nykyisin olevan todella kevyitä. Suomessa noin kevyillä ei pysty ajamaan läheskään kaikkia kisoja johtuen meidän raskaammista lampaista. Meidän koirilla ei siis näkynyt missään vaiheessa ongelmia saada lampaita liikkumaan. Se, missä vielä häviämme on ohjaustaidot. Selvästi huomaa että meillä ei ole kokemusta laadukkaasta ja tarkasta ajamisesta. Kun rata, lampaat ja muut puitteet pelaavat viimeisen päälle ja voisi keskittyä vain ohjaamiseen, niin meidän kokemattomuus siitä rupeaa näkymään. Teemme ohjaajasta johtuen sellaisia virheitä, joista menee pari-kolme pistettä sieltä ja toinen täältä. Kokonaisuutena jäämme sillä ajolla 10-15 pistettä taakse. Tämä on juuri se puuttuva pistemäärä, jolla pääsee tai ei pääse finaaliin. Nyt siis on tavalla tai toisella pystyttävä kehittämään ajotaitoamme.
Meille Spotin kanssa kisa jätti todella hyvän fiiliksen ja nälän päästä eteenpäin. Aikoinaan (ehkä 5-6 vuotta sitten) asetin itselleni tavoitteeksi joskus pystyä ajamaan arvokisoissa sellaisen radan, johon itse olen tyytyväinen ja että tolpalta kehtaa kävellä pois. Nyt pystyimme tuohon molemmilla radoilla, tosi hienoa! Oli myös hienoa huomata, että kun muutaman pikkujutun saa vielä paremmaksi ja kokemusta itselle hyvissä olosuhteissa ajamisesta, niin seuraava taso on täysin mahdollinen, eli päästä finaaliin ja pystyä siellä ajamaan sellainen rata, johon voi itse olla tyytyväinen ja kehtaa tulla katse ylhäällä tolpalta pois. :)
Nyt isoja pistemenetyksiä oli ekana päivänä kaarella Spotin hanskaanotto, jolloin se pysähtyi ja jouduin antamaan uuden suuntakäskyn sekä vino tuonti alkumatkasta. Molemmista meni pisteitä melkoisesti. Toisena päivänä ajoin lampaat takaisin ykkösportista (-7/8p?) ja häkin jälkeen päästin lampaat valumaan tuomarikopille, kun suljin porttia (-5p). Ilman näitä pisteet olisivat pyörineet siellä 80 pisteen tuntumassa ja finaaliin mentiin tänä vuonna 84,5 pisteellä. Ei siis kovin kaukana enää. :)
Tässä linkki kuviin kisoista.
Saatan myöhemmin laittaa vielä videot omista radoistakin näkyville.
Tässä vielä tulokset. Alussa on karsintalähtöjen (2kpl) tulokset ja niiden alla finaalitulokset.
-Pete
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)