27.9.2010

Voittajan on helppo hymyillä


SM:t takana ja kuten otsikko sanoo, voittajan on helppo hymyillä. Itse en ollut voittaja, mutta helppo on hymyillä minunkin. Ajoin toistamiseen(PM:ssa aiemmin) kaksi ehjää ja suht. hyvää rataa. Karsintaradalla tuli muutama ohjausvirhe, jotka veivät pisteitä melkoisesti. Kokonaisuutena kuitenkin olin rataan tyytyväinen. Karsiuduimme finaaliin ja oli todella hienoa päästä ajamaan elämänsä ensimmäistä kertaa tuplahakurataa kisoissa. Haut ja ajo menivät melko kivasti. Isossa jaossa oli hauska tilanne, kun vain neljällä lampaalla oli merkki. Yhdellä oli todennäköisesti tippunut merkki matkalla. Onneksi olin nähnyt saman tilanteen juuri PM:ssä, joten homma oli selvä, miten toimia. Ilmoitin ratamestarille, että vain neljällä on merkki ja kello pysäytettiin, avustaja merkkasi yhden lampaan spraylla ja hommaa päästiin jatkamaan. Useamman kerran sain kaksi laumaa erilleen, mutta kovasta yrityksestä huolimatta en saanut isoa jakoa tehtyä ennen kuin aika loppui. Tykkäsin kuitenkin todella tehdä tuota isoajakoa. Siinä on niin monta palasta, jotka pitää loksahtaa kohdalleen, että haastetta riittää. Tätä pitää siis ruveta ihan aikuisten oikeasti treenaan, että seuraavassa finaaliradassa on selvät sävelet, miten homma hoidetaan kotio.
Viidestätoista finaaliin päässeestä koirakosta vain 6 sai ison jaon tehtyä. Usein kuulemma kansainvälisissä arvokisoissakaan kaikilla ei isojako onnistu. On se sen verran haastava homma. :)
Erittäin hieno fiilis kisoista kuitenkin jäi. Nyt on hyvä jättää Spot talvitauolle treenaamisesta. Vain töitä tehdään tarvittaessa. Pip:llä alkaa sitä vastoin tehotreenit. :)

Kisat oli todella hyvin järjestetty, ISO KIITOS järjestäjille Susannalle ja Mikalle sekä ratamestarille Minnalle. Kiitos myös isolle joukolle muissa tehtävissä toimineille. Varsinkin tuo finaalirata tuplahakuineen vaatii todella ison määrän ihmisiä ja toimivia apukoiria, että homma pelaa noin mallikkaasti kuin se tänä vuonna pelasi. Lampaat myös toimivat hienosti. Ne olivat aavistuksen raskaita ajaa, mutta esim. jaoissa reagoivat ihmiseen juuri oikein ja olivat siten optimaalisia jakaa. Kaiken kaikkiaan oikein hyviä kisalampaita! Lampaiden ja järjestelyjen saumaton toimivuus näkyi siinä, että koko kolmen päivän aikana tuli todella paljon hyviä suorituksia ja ne koirat, joilla homma pelasi, saivat radat hienosti ajettua loppuun asti.

Tässä linkki valokuviin.
Täällä tulokset.

-Pete

24.9.2010

Jo meni lampurin elämä vaikeaksi

Meillä on ruvennut karhu pörrään laitumien ympärillä. Tällä viikolla se oli yhtenä yönä käynyt noin 100m metrin päässä laitumesta syömässä omenoita. Samalla laitumella on kaikki uuhet + uuhikaritsat. Sinänsähän asumme sillain erämäässä, että ilves, karhu ja susihavaintoja on useina vuosina nähty 1-3 km päässä meiltä.
Pari-kolme viikkoa sitten naapuri teki karhuhavainnon sienimetsällä aukeasuolla, joka on meiltä noin 1km päässä. Pari päivää siitä toinen naapuri törmäsi karhuun toisella suunnalla noin 500m:n päässä iltaisella koiralenkillä. Mutta, nyt kun karhu oli aukealla pellolla talojen näköpiirissä käynyt omena-aterialla vain 100m:n päässä meidän laitumesta, niin hermo loppui meillä. Nyt siis iltaisin lampuri kiltisti kerää lampaat sisälle/pihapiiriin ja aamulla vie takaisin laitumelle aterioimaan. Ihan varmaa on, että karhu on noin lähellä liikkuessaan havainnut lampaat, olisi siis ollut vain kyse siitä, että pysyykö se vakaumuksessaan kasvissyöjänä, vai hairahtuuko lihansyöjien maailmaan. Toivottavasti se kuitenkin päivänvalossa ja kylän päivittäisten ääänien häiritsemänä ei mieti rasvaisempia aterioita päiväsaikaan.
Teurassatsin lähtöön olisi vielä muutama viikko. :( Jonka jälkeen astutusryhmä voidaan ottaa jo sisälle vaikka pysyvästikin.

-Pete

18.9.2010

PM videoita

No niin, nyt on muutama video nähtävillä PM:stä.
Ekassa on kuvattu finaalirata. Videolta näkee jotenkin paremmin etäisyydet ja radan haastavuuden.
Toisena on ison jaon mallisuoritus. Tätä katselen aina iltaisin ja yöllä jatkan unissani aamuun asti. Tätä siis ehtii vielä treenata SM:iä varten kymmeniä kertoja. Arvoisat kanssa kilpailijat, tarjoan tämän tuen teillekin. :)
Viimeisinä Spotin molemmat karsintaradat. Lauantain rataan jätin taustaäänet kuuluville, kun siitä niin hauskasti kuulee kanssakilpailijoiden ja support teamin mukana elämisen. ;)

Tässä linkki videoihin.

-Pete

15.9.2010

Kylmää kyytiä

PM:t takana ja kohtuullisen tyytyväinen fiilis.
Pelto oli tosi makee. Leveyttä oli reilusti ( yli 600m) ja pituutta samaten. Korkeuseroja oli melko paljon. Lampaat hukkuivat vähän väliä jonnekin monttuun. Tony Ottesen oli osannut tehdä radasta mukavan haastavan niin, että finaalissakin vielä koirat selvästi erottuivat toisistaan.
Suomalaisten ajot olivat kokonaisuutena todella mukavaa katseltavaa. Joitain yksittäisiä epäonnistumisia tietysti tuli, mutta muuten selvästi ansaitsimme paikkamme tuossa kovassa porukassa. Tuolla tasolla joka koira ajaa radan todella hyvin, melkein kaikki ajaa kaikki portit ja linjoilta ei juurikaan mennä offlineen. Noin hyvillä lampailla valtaosa tekee lähes täydellisen jaon, häkin ja singlen. Kokonaisuutena katsottuna erot ovat hyvin pieniä. Tuomarin siis on löydettävä ne pienet erot, että saa koko porukan järjestykseen. Ihan kirkkain kärki erottuu kuitenkin katsojankin silmään, mutta esim. valtaosa finalisteista ei kokonaisuutta katsomalla erottunut mitenkään niistä, jotka jäivät juuri finaalirajasta. Finaaliin halutessaan siis kaikki pienetkin jutut pitää toimia.

Suomen joukkuetta katsottaessa tulee muutama asia mieleen. Meidän koirat ovat vähintään yhtä hyviä kuin muillakin, osin jopa parempia, koska osa kisakoirista tuntuu nykyisin olevan todella kevyitä. Suomessa noin kevyillä ei pysty ajamaan läheskään kaikkia kisoja johtuen meidän raskaammista lampaista. Meidän koirilla ei siis näkynyt missään vaiheessa ongelmia saada lampaita liikkumaan. Se, missä vielä häviämme on ohjaustaidot. Selvästi huomaa että meillä ei ole kokemusta laadukkaasta ja tarkasta ajamisesta. Kun rata, lampaat ja muut puitteet pelaavat viimeisen päälle ja voisi keskittyä vain ohjaamiseen, niin meidän kokemattomuus siitä rupeaa näkymään. Teemme ohjaajasta johtuen sellaisia virheitä, joista menee pari-kolme pistettä sieltä ja toinen täältä. Kokonaisuutena jäämme sillä ajolla 10-15 pistettä taakse. Tämä on juuri se puuttuva pistemäärä, jolla pääsee tai ei pääse finaaliin. Nyt siis on tavalla tai toisella pystyttävä kehittämään ajotaitoamme.

Meille Spotin kanssa kisa jätti todella hyvän fiiliksen ja nälän päästä eteenpäin. Aikoinaan (ehkä 5-6 vuotta sitten) asetin itselleni tavoitteeksi joskus pystyä ajamaan arvokisoissa sellaisen radan, johon itse olen tyytyväinen ja että tolpalta kehtaa kävellä pois. Nyt pystyimme tuohon molemmilla radoilla, tosi hienoa! Oli myös hienoa huomata, että kun muutaman pikkujutun saa vielä paremmaksi ja kokemusta itselle hyvissä olosuhteissa ajamisesta, niin seuraava taso on täysin mahdollinen, eli päästä finaaliin ja pystyä siellä ajamaan sellainen rata, johon voi itse olla tyytyväinen ja kehtaa tulla katse ylhäällä tolpalta pois. :)
Nyt isoja pistemenetyksiä oli ekana päivänä kaarella Spotin hanskaanotto, jolloin se pysähtyi ja jouduin antamaan uuden suuntakäskyn sekä vino tuonti alkumatkasta. Molemmista meni pisteitä melkoisesti. Toisena päivänä ajoin lampaat takaisin ykkösportista (-7/8p?) ja häkin jälkeen päästin lampaat valumaan tuomarikopille, kun suljin porttia (-5p). Ilman näitä pisteet olisivat pyörineet siellä 80 pisteen tuntumassa ja finaaliin mentiin tänä vuonna 84,5 pisteellä. Ei siis kovin kaukana enää. :)

Tässä linkki kuviin kisoista.
Saatan myöhemmin laittaa vielä videot omista radoistakin näkyville.
Tässä vielä tulokset. Alussa on karsintalähtöjen (2kpl) tulokset ja niiden alla finaalitulokset.

-Pete